Maanantain 14.8.06 Helsingin Sanomissa julkaistu ”Vaihtoehto veitselle” –artikkeli kertoo kuinka ”Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa on tavallista, että plastiikkakirurgien vastaanottojen yhteydessä palvelee myös ihotautilääkäri, joka tarjoaa kevyempiä vaihtoehtoja kirurgin veitselle. Tällaista palvelua saa nyt myös Suomessa.”
Koska artikkelin viesti on väärä - otsikosta lähtien – ja asiaan perehtymätöntä kuluttajaa harhaan johtava, haluan oikaista muutamia seikkoja.
Ihon happokuorintaa on Suomessa suoritettu jo kymmeniä vuosia, joten mistään uudesta ja mullistavasta menetelmästä ei ole kyse. Happokäsittelyn historia ulottaa juurensa yli kahden vuosituhannen päähän, jolloin mm. Egyptin kuningatar Kleopatra VII:n (69 eKr) tiedetään käyttäneen viinihappoa ihollaan sen elvyttävän vaikutuksen vuoksi. Ihon laserhoitoa puolestaan on ollut tarjolla noin 10 vuoden ajan.
Ihon kemiallinen kuorinta esim. glykoli- tai trikloorietikkahapolla (TCA) ei ole millään muotoa rinnastettavissa plastiikkakirurgiseen toimenpiteeseen eikä se siten ole vaihtoehto ”veitselle”.
Happokuorinta vaikuttaa lähinnä ihon pintakerroksessa, jota se kuorii. Käsitellylle alueelle uusiutuva iho on aiempaa kireämpi, joten siinä suhteessa menetelmä sopii ryppyjen tasoittamiseen sekä ihon heleyttämiseen.Ihon pintakerroksen kuorintaa voidaan suorittaa myös laseroinnilla, jolla saavutetaan hallitumpi hoitotulos. Kirurgisesti suoritettavan toimenpiteen mm. kasvojenkohotuksen eli faceliftin vaikutukset ovat huomattavasti syvää luotaavampia – esim. kasvojenkohotuksessa ihonalaisia kudoksia nostetaan paikoilleen, kiristetään ja ylimääräistä ihoa poistetaan.
Eri hoitomuodot soveltuvat eri indikaatioihin, mutta mistään ”uutuuksista” näissä artikkelissa esille tuoduissa asioissa ei ole kyse. Nämä ovat plastiikkakirurgiassa yleisesti jo pitkään käytössä olleita hoitovaihtoehtoja.
