Lääkäriliitto on pitkään kieltänyt palveluiden tuottajien vertailua.
Hyvin monta vuotta olen Lääkäriliiton kanssa taittanut peistä ja käynyt keskustelua tästä ja vihdoinkin Lääkäriliiton uuden toiminnanjohtajan kanssa ollaan päädytty yhteisymmärrykseen siitä, että on Suomen kansan etu, kun palveluja voidaan verrata. Sain vihdoin tämän asian läpi.
Huomattakoon myöskin, että kunnat ovat jo muutaman vuoden ajan ostaessaan palveluja yksityissektorilta vertailleet palvelujen tuottajien laatua keskenään, joten on hyvinkin erikoista, että yksityinen potilas ei saisi tietoa laatutasosta.
Nyt kuitenkin ollaan siinä pisteessä, että tätä voidaan tehdä Lääkäriliiton hyväksynnällä.
Tietysti on tärkeätä, että käytetään mahdollisimman objektiivisia kriteerejä ja tälläinen objektiivinen kriteeri tietysti on potilasvakuutusyhdistyksen korvaukset koskien potilaiden kirurgisia hoitoja. Kyseenomainen artikkeli käsittelee tätä asiaa. Kannattaa huomioida mitä tässä artikkelissa lukee. Muitakin objektiivisia kriteerejä on ja niihin palaan lähitulevaisuudessa
—-
Tässä oheisena myös Keskisuomalaisessa ilmestynyt artikkeli:
Tekijä: Anna Kivinen
Julkaisupvm: 20070819
Kun kaikki ei mene putkeen
TERVEYS: Viime vuonna vajaa 200 henkilöä haki korvauksia mönkään menneen plastiikkakirurgisen leikkauksen vuoksi. 44 sai korvauksia.
JYVÄSKYLÄ
Anna Kivinen
Kirurgin kädenjälki ei aina tyydytä eikä uusi ulkomuoto miellytä.
Viime vuonna plastiikkakirurgisia leikkauksia koskevia vahinkoilmoituksia tehtiin Potilasvakuutuskeskukselle 192. Korvauksia myönnettiin 44:ssä tapauksessa.
Luvuissa ovat mukana paitsi esteettisistä syistä tehdyt eli varsinaiset kauneusleikkaukset, myös lääketieteellisistä syistä eli sairauden tai vamman vuoksi tehdyt plastiikkakirurgiset leikkaukset.
Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Reima Palosen mukaan joukossa on muun muassa leikkauksesta aiheutuneita tai siitä seuranneita verenvuoto- ja tulehdustapauksia.
-·Esimerkiksi rintoihin kohdistuviin toimenpiteisiin, joissa isoja kudoksia poistetaan, liittyy kohonneita infektio- ja verenvuotoriskejä, Palonen muistuttaa.
“Suurin osa väärinkäsityksiä”
Helsinkiläisen esteettisen kirurgian yksityissairaalan Siluetin johtajan, plastiikkakirurgi Matti Pakkasen mukaan valtaosa potilasvakuutukseen menevistä tapauksista johtuu tiedon puutteesta.
-·Meillä 3-4 potilasta vuodessa menee potilasvakuutukseen. Suurin osa on keskinäisiä väärinymmärryksiä. Informaatio potilaalle ennen leikkausta on kaikkein tärkeintä, Pakkanen näkee.
Aina kaikki ei kuitenkaan mene leikkauksessa nappiin.
-·Jonkin verran on sellaisia tapauksia, joissa on tapahtunut jotain, mitä ei pitänyt, kertoo Pakkanen.
Korvausta voi saada tapauksissa, joissa hoidon taso on ollut luvattua heikompi ja joissa voidaan osoittaa selkeä hoitovirhe.
Jos menee leikkaukseen vaikkapa Tallinnaan, korvauksia mahdollisista hoitovirheistä ei voi hakea Suomesta.
Muussa maassa suoritetut leikkaukset kun eivät kuulu Suomen potilasvahinkolain alaisuuteen.
Kokemuksen puute näkyy
Plastiikkakirurgi, professori Rolf Nordströmin mielestä suurin syy potilastyytymättömyyteen kauneuskirurgiassa on kirurgien koulutuksen ja kokemuksen puute.
Kolmasosa Nordströmin sairaalassa vuosittain tehtävistä noin tuhannesta leikkauksesta on Nordströmin mukaan korjausleikkauksia jossain muualla jo hoidossa olleille ja lopputulokseen tyytymättömille asiakkaille.
Nordström kertoo, että heillä potilasvakuutuksesta korvattavia tapauksia ei ole kolmenkymmenen vuoden aikana ollut yhtään. Hän vaatiikin alalla toimivilta selkeämpää tiedottamista.
-·Kuluttajan on vaikea ymmärtää, että auto ei ole sama yhdessä paikassa kuin toisessa paikassa. Ammattikunnan tulisi laittaa esille vertailevia tietoja, esimerkiksi asiakkaiden tyytyväisyysaste, komplikaatioiden, kuten infektioiden määrä, ja kuolemantapausten määrä, luettelee Nordström.
Plastiikkakirurgien koulutukseen Suomessa ei kuulu käytännön harjoittelua, sillä julkisissa sairaaloissa ei saa tehdä kauneusleikkauksia.
Useissa muissa maissa tämä on mahdollista.
-·Tämä johtaa siihen, että suomalaisten plastiikkakirurgien pitäisi peruskoulutuksen jälkeen itse hankkia tietotaitoa ulkomailta. Tuo osa koulutusta jää monella puuttumaan, se näkyy valitettavasti, Nordström kommentoi.
Aina haitoille ei uhrata aikaa
Potilaan kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen johtavien hoitovirheiden osalta valitukset menevät Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle eli TEO:lle.
Viime vuosina vakavia kauneusleikkauksiin liittyviä valituksia ei ole tullut.
Hoitavan lääkärin on aina kerrottava kulloinkin kyseessä olevan leikkauksen riskeistä. On kuitenkin eri asia, halutaanko tietoa ottaa huomioon.
-·Jos halu saada leikkaus on kovin vahva, on ihmisellä usein sellainen psykologinen tilanne, että kovin paljon ei uhrata aikaa leikkauksen mahdollisille haitoille, TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holi kuvailee.
Etelä-Suomen lääninhallitukselle tulee Helsingin alueelta vuosittain kymmenkunta kauneuskirurgiaan liittyvää kantelua, mikä on pari prosenttia kaikista kanteluista.
-·Vaikka lopputulos voi ulkopuolisin silmin näyttää hyvältä, ei asiakas itse välttämättä ole tyytyväinen. Kyse voi olla siitä, että potilas uskoo ihmeisiin, näkee Etelä-Suomen lääninhallituksen lääninlääkäri Antero Heloma.
Länsi-Suomen lääninhallitukseen ei ole lääninlääkäri Maarit Varjonen-Toivosen mukaan viime vuosina tullut Keski-Suomesta kanteluita, jotka koskisivat esteettistä kirurgiaa.
Vartalon muotoilu uusin suosikkijuttu
JYVÄSKYLÄ
Anna Kivinen
Uusin nousija kauneusleikkausten saralla on vartalon muotoiluleikkaus, josta on apua esimerkiksi raskauden jälkeisten kudosvaurioiden tai voimakkaan laihdutuksen jälkeisen tilanteen korjaamisessa.
-·Vartalon muotoilussa raskauden jälkeinen löysä alavatsapoimu voidaan poistaa leikkauksella. Rasvaimussa poistetaan pelkkää rasvaa, venyneeseen ihoon se ei auta, kertoo omaa vastaanottoa Suomen Terveystalossa Jyväskylässä pitävä plastiikkakirurgi Jussi Rintamäki.
Myös Jyväskylässä vartalon muotoiluleikkaukset ovat lisääntyneet. Kaikkiaan kaupungissa tehdään Rintamäen arvion mukaan muutamia satoja kauneusleikkauksia vuodessa. Valtaosa asiakkaista on naisia.
-·Ihan tavalliset ihmiset tulevat leikkauksiin. Tyypillinen asiakas on 30-50-vuotias nainen, joka haluaa kohennusta ulkonäköönsä, Rintamäki kuvailee.
Rintamäen mukaan myös rasvaimut ovat Jyväskylässä lisääntyneet, ja silmäluomileikkauksia ja arpikorjauksiakin tehdään paljon.
Nämä kauneusleikkausten kestosuosikit pitävät plastiikkakirurgien mukaan edelleen pintansa myös valtakunnallisesti. Lisäksi erilaiset rintojen muotoiluleikkaukset, nenäleikkaukset ja kasvojen kohotukset ovat edelleen kasvussa.
-·Miehillä suosituin operaatio on hiustensiirto, plastiikkakirurgi, professori Rolf Nordström kertoo.
Lomalla leikkaukseen
Myös ei-kirurgiset operaatiot, kuten ihonsisäiset ruiskeet, ovat helsinkiläisen sairaala Siluetin johtajan, plastiikkakirurgi Matti Pakkasen mukaan haluttuja. Esimerkiksi botuliinipistoksia käytetään muun muassa otsaryppyjen ja silmäkulmaryppyjen silottamiseen.
Kauneusleikkauksista saa useimmiten varautua maksamaan useamman tonnin. Rintojen suurennus maksaa puudutustavastakin riippuen helposti 5·000 eurosta ylöspäin. Rasvaimun hinta vaihtelee noin tuhannesta yli viiteen tuhanteen euroon.
Ulkomaalaisetkin käyttävät suomalaisia plastiikkakirurgipalveluja. Nordströmin sairaalan tuhannesta vuosittaisesta leikkauksesta jo kolmannes tehdään ulkomailta tuleville asiakkaille.
-·Moni tulee lomalle lähimaista, kuten Ruotsista tai Virosta, ja hoitaa leikkauksen samalla alta pois, Nordström kertoo.
KAUNEUSLEIKKAUKSET: MÄÄRÄT ARVOITUS
Plastiikkakirurgiaan kuuluvat niin esteettisistä syistä tehtävät operaatiot (eli varsinaiset kauneusleikkaukset) kuin sairauden tai vamman takia tehtävät ulkonäön kohennusleikkaukset.
Suurin osa plastiikkakirurgian leikkauksista tehdään sairauden vuoksi. Esimerkiksi rintasyöpäpotilaille voidaan tehdä uusi rintaproteesi. Julkisissa sairaaloissa tehdään plastiikkakirurgiaa vain lääketieteellisin perustein.
Kauneusleikkauksissa Suomessa käy arvioiden mukaan tuhansia ihmisiä vuosittain. Lisäksi moni käy leikkauksessa edullisemman hintatason maissa, kuten Virossa.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes tilastoi Suomessa tehtäviä toimenpiteitä. Stakesin tuoreimmassa, vuoden 2005 tilastossa, esteettisistä syistä hoidettuja potilaita on 430.
Eniten tehtiin tilastojen mukaan riippuvatsan korjauksia (87), vartalon rasvaimuja (82) sekä avoimia kasvonkohotuksia (74).
Sairauden tai vamman vuoksi tehtyjä plastiikkakirurgisia leikkauksia ei tilastoida erikseen.
Lähde: Stakes
Kauneusleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain tuhansia. Etenkin kasvojen ulkonäköä korjaillaan paljon.
“Meillä 3-4 potilasta vuodessa menee potilasvakuutukseen. Suurin osa on keskinäisiä väärinymmärryksiä. Informaatio potilaalle ennen leikkausta on kaikkein tärkeintä.”
plastiikkakirurgi Matti Pakkanen
“Vaikka lopputulos voi ulkopuolisin silmin näyttää hyvältä, ei asiakas itse välttämättä ole tyytyväinen. Kyse voi olla siitä, että potilas uskoo ihmeisiin.”
Etelä-Suomen lääninhallituksen lääninlääkäri Antero Heloma