Rolf Nordstr̦m РBlogi

Tapasin 7-päivää lehden syntymäpäiväjuhlissa missikeisari Eino Makusen.

Keskustellessani Makusen kanssa pohdimme sitä, että ehdoton luomuvaatimus ja ns. “nollalinja” esteettisen kirurgian toimenpiteiden suhteen missikandidaateilla on vanheneva käsitys ja tulee tulevaisuudessa muuttumaan myös Suomessa.

luulisi olevan itsestäänselvyys tämänpäivän Suomessa lääketieteen alalla. Toisin kuitenkin on.

Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila totesi viime viikolla mm. MTV3:n teksti-tv:ssä ja maanantaina 20.2.06 Metro–lehdessä, että osa suomalaislääkäreistä laiminlyö velvollisuuttaan hankkia täydennyskoulutusta. Hänen mukaansa Suomesta löytyy lääkäreitä, jotka eivät ole moneen vuoteen käyneet minkäänlaisessa täydennyskoulutuksessa. Halilan mukaan tilanne on huolestuttava, sillä puolet siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään ei pidä enää viiden vuoden kuluttua paikkaansa, esimerkiksi kirurgian puolella leikkaustekniikat ovat kehittyneet päätähuimaavaa vauhtia. Halila kertoo myös, että aina kotimaan koulutustarjonta ei edes riitä lääkäreille, vaan huippuspesialistit joutuvat välillä hakeutumaan täydennyskoulutukseen ulkomaille.

Esteettisen- eli kauneuskirurgian alan osalta tilanne on vielä huolestuttavampi. Julkisen terveydenhuollon puolella, missä plastiikkakirurgian peruskoulutus tapahtuu, ei kauneuskirurgiaa tehdä. Valmistuva plastiikkakirurgi ei saa sitä kautta edes alan peruskoulutusta. Tällä alalla joutuu siis itse hankkimaan sekä kalliin peruskoulutuksen että täydennyskoulutuksen useinmiten ulkomailta.

Valitetettavan harva plastiikkakirurgi hankkii yllä mainitun esteettisen kirurgian peruskoulutuksen ja jatkokoulutukset itselleen. Ulkomaisissa alan johtavissa kokouksissa näen huolestuttavan vähän ja harvoin suomalaisia.

Blogissani on aikaisemmin julkaistu kirje, jonka toimitin sekä Lääkäriliitolle että eduskunnan eettiselle toimikunnalle tästä asiasta. Lääkäriliitto järjesti kirjeen johdosta kokouksen 26.1.2006 . Kokoukseen osallistuivat Lääkäriliiton toiminnanjohtaja, lakimies, plastiikkakirurgiayhdistyksen puheenjohtaja ja pari Plastiikkakirurgiayhdistyksen jäsentä minun lisäkseni.

Hyvin ilahduttavaa on se, että Lääkäriliitto on nyt vihdoinkin pitkän jaaritteluni jälkeen alkanut ymmärtämään tätä ongelmaa. Näen että Lääkäriliiton nykyinen toiminnanjohtaja näkee ongelman vakavuuden ja yrittää tehdä jotain asian eteen. Hän totesi kuitenkin, ettei Lääkäriliitolla ole koulutusvelvoitetta tai –mahdollisuuksia esteettisen kirurgian alalla. Hän näki, että Plastiikkakirurgiayhdistyksen pitäisi toimia.

Itse olen vuosia nähnyt tämän ongelman ja olen mm. ollut ISAPS:in ( International Society of Aesthetic Plastic Surgery – kansainvälisen esteettisen kirurgian kattojärjestö) ongelmakomitean puheenjohtaja. Siinä minulla oli velvollisuus juuri puuttua ja pyrkiä hoitamaan näitä maailman ongelma-alueita esteetisen kirurgian alueella, joita ovat mm. valitettavasti juuri Suomi ja edellisen Neuvostoliiton maat.

Mainitussa Lääkäriliiton järjestämässä kokouksessa todettiin, että vertailua kyllä saa suorittaa palveluja tuottavien yksiköiden välillä, mutta paradoksi taas oli se, että markkinointisäännöt kieltävät edellen palvelujen tuottajien vertailun. Kuluttaja ei siis kuitenkaan edelleenkään pysty saamaan vertailevaa tietoa palvelujen tuottajien tasosta.

Tämä on täysin absurdia.

Esitän nyt, ja olen jo vuosia esittänyt, ettei kysymys ole eettisistä vaan epäeettisistä säännöistä. Toivottavasti on vain lyhyen ajan kysymys, että Lääkäriliitto saa asian kuntoon. Vain näin pystyttäisiin estämään se ettei suomalaisia kuluttajia vahingoiteta siinä määrin kuin heitä on vahingoitettu, ja valitettavasti vielä tällä hetkellä, juuri tämän tiedon puutteen takia vahingoitetaan. Suomalaisella kuluttajallahan ei ole minkäänlaista mahdollisuutta saada asiallista vertailevaa tietoa palvelujentuottajien välillä.

Vajaa kolmannes vastaanotolleni tulevista asiakkaista tulee sen takia, etteivät ole tyytyväisiä muualla saamaansa esteettisen kirurgian hoitotulokseen. Suuri huolenaiheeni on, että nämä potilaat tulevat lukumääräisesti vain lisääntymään esteettisen kirurgian yleistyessä. Olisi siis kaikkien kannalta paljon parempi, jos heidät hoidettaisiin alun perin paikassa missä sekä perus- että jatkokoulutus olisi kunnossa.

Lääkäriliiton asettaman työryhmän kokoon kutsujaksi määrättiin yhdistyksen puheenjohtaja, joka kuitenkaan ei ole kutsunut ryhmää koolle, vaikka monta viikkoa on jo kulunut. Asia ei näytä edistyvän. Valitettavasti.

Onneksi Lääkäriliitto näyttää vihdoinkin nyt kuitenkin heränneen kunnolla, ehkä kiitos sen uuden toiminnanjohtajan. Haluasin Suomen Lääkäriliiton jäsenenä tukea liittoani ja auttaa sitä toimimaan eettisesti ja ratkaista konstruktiivisella tavalla ongelmaan liittyviä kysymyksiä potilaiden edun ja turvallisuuden mukaisesti.

Useimmilla meistä on paljon tekemistä ja vähän aikaa katsoa televisiota.

Niin minullakin. Aivan liikaa tekemistä.

Siksi minua hämmästytti, että Suomessa tosiaankin on näin paljon hyviä tv-ohjelmia ja ilmeisen hyvää TV-tuotantoa. Kokonaisuudessaan TV-tuotanto on aika kallista tuottaa näin pientä Suomen maata silmälläpitäen. Hyvä kuitenkin, että sellaistakin on olemassa.

Informaatiopuolella näyttäisi kuitenkin olevan televisiolle ja muille medioille uusia kilpailijoita. Maailma muuttuu nopeampaa tahtia kuin koskaan aikaisemmin ja erityisesti nettipuoli näyttää kehittyvän voimakkaasti. Siellä on olemassa hyvin paljon, laajaa ja arvokasta tarjontaa ja yhä nopeammassa tahdissa. Melkein kaikkea tulee lähitulevaisuudessa saamaan netin kautta, nyt jo mm. tv-ohjelmia ja elokuviakin. Televisiollahan on monta valistavaa funktiota mutta Internet on kieltämättä jo nyt kova kilpailija.

Missikandidaattien rintojen luomuaste ja kauneusleikkaukset ovat nousseet päivän kuumaksi puheenaiheeksi. Kuten urheilumaailman doping: sallitaanko lainkaan tai hitusen.

Ennen mahdollisten luomutodistusten vaatimista on Missimaailman hyvä tietää seuraavat faktat:

Tänä päivänä ei kaikkia tehtyjä toimenpiteitä voida todentaa jälkeenpäin – ei edes lääketieteellisin testein. Oli ne sitten tehty missikandidaateille tai muille. Ehdoton vaatimus on siten utopiaa.

Tietyt toimenpiteet, kuten rintaimplanttien olemassaolo, voidaan näyttää toteen.

Muu maailma sallii kuitenkin rintaimplantit, joten miksi emme me? Omilla säännöillämme jätämme omat kaunottaremme lähtötelineisiin kansainvälisissä kisoissa tai ainakin mahdollisuudet voittaa ovat heillä paljon pienemmät kuin muilla kanssakilpailijoilla. Eikö tämä ole epäreilua suomalaisia missejä kohtaan?

Tähän asti luomumissejä kannattanut missikeisari Makunenkin pyytää jo lehdistöä 7 päivää –lehdessä (5/2006) tutkimaan kansan mielipidettä kauneusleikkausten sallimisesta.

Kauneusleikkaukset ovat jo arkipäivää – meillä Suomessakin. Olisiko siis aika muuttaa sääntöjä vai pidetäänkö kahdet missikisat?